18.9.2017

Sumuisen auringonnousun maagisuus


Tänään mä tein laskelmavirheen ja nappasin parkatakin päälleni, kun aamun lämmöt oli vaan semmosta 6 astetta, mutta se oli virhe. Mä nimittäin paistuin tuon takin alla, vaikka avasin sen, niin olo ei viilentynyt. No eipä ihmekään, kun pienellä tutkailulla huomasin että tuossa parkatakissa näyttäisi olevan pieni tikattu vuori ja minä kun luulin sitä vuorittomaksi. Jos muuten päivän asu kiinnostaa, sen voi kurkistaa täältä instan kautta. Taidan siis jatkaa neuletakki/tekonahkatakki linjalla nyt vielä toistaiseksi, ellei sitten pidä samoilla jossain vesillä tai mettässä. Meillä kun mies suunnittelee sienimettälle menoa ja mua vähän hirvittää. Niiden hirvikärpästen takia. Aion kyllä mennä kokeilemaan, mutta en lupaa kenellekään etteikö muutama ärräpää karkaisi ilmoille. 


Mulla on ihan kamala kissakuume ja yritänkin järkeillä itselleni ettei viidettä kissaa tule. Asiaa ei tietenkään auta yhtään facebookissa nähdyt ilmoitukset kodittomista kissoista ja kissanpennuista. Mulle tulee nimittäin heti suuri tunne, että haluaisin auttaa näitä kodittomia, antaa heille kodin jossa ei tartte nähdä nälkää tai tuntea kylmyyttä. Vähän kuin Pirpanan kanssa oon tehnyt. Sitten musta on alkanut tuntumaan, että Sulo tarttis omakokoista painikaveria. Pirpana ei oikein tykkää kun 8kg rysähtää päälle ja jos Sulo yrittää Sevin kanssa painia, joka on siis lähempänä samaa painoluokkaa, niin tämä monottaa Suloa täysillä päähän, ettei tartte yrittääkkää. Pojalla on nyt ollut kamalasti energiaa ja ollaankin käyty tekemässä pitkiä kävelylenkkejä hänen kanssa. Sulolle voisi toimia joku keskikokonen koira painikaveriksi, kun on huomattu ettei Sulo pelkää koiria. 


Bujoileeko kukaan lukijoista? Bongasin instassa yhden kaverin feediltä kuvan tämmösestä ja lähdin tutkimaan. Ja tietenkin innostuin tästä. Mulla vaan on se ongelma, että innostun kaikesta vaikkei mulla loppupeleissä ole aikaa ylimääräiselle. Hyvänä muistutuksena on tuo aikuisten värityskirja, josta sain väritettyä yhden kuvan ja sitten se jäi kaappiin pölyttymään. Itse en ajatellut tehdä selaista perinteistä kalenteria, vaan enemmänkin sellaisen treeni- ja elämäntaparemontti pohjaisen. Sai sinne aina laitettua kun joku paino tai senttilukema on saavutettu. Ja jotain porkkanoita jne. 


Lauantaina olimme Tampereella juhlimassa keskimmäisen kummilapsen 3-vuotissynttäreitä. Ja kyllä muuten sydäntä lämmitti kun ystäväni sanoi, että vanhin kummipojista oli jo kovin odotellutkin. Pitäisi kyllä käydä useammin. Lämmitti mieltä myös katsella kun lapset oli ihan innolla leikkimässä kummisedän kanssa. Kummiflikkakin tykkäsi pötkötellä sedän sylissä ihan kaikessa rauhassa. Ennen synttäreille menoa me kävästiin Rajalassa katsomassa paria putkea, mutta en niistä tykännyt joten sinne jäi. No, jäipähän ne rahat matkasäästöön, tai säästöön nyt ylipäätään. 


Sunnuntaina käytiin kalassa, josta postauksen kuvatkin on. Otin tuolta reissulta myös videota, kiinnostasko se? Oli kyllä aikamonen kun muutaman tunnin yöunien jälkeen piti nousta ylös ja lähteä ajamaan kohti Meri-Poria. Otin ekaa kertaa kamerankin mukaan ja napsein sieltä täältä kuvia - ei kyllä mikään paras paikka kuvaamiseen kun veneessä ei ole tasaista olla. Mut oli se tosi jännää silti, kun kauhea määrä usvaa ja aurinko nousi sieltä. Tuli samalla testattua tuota Ellokselta ostamaani softshell-takkia ja hyvin se kyllä noissa olosuhteissa toimi, ei tullut kylmä. Tuossa kuvssa jossa multa näkyy vaan silmät, niin mentiin siinä tosi lujaa eikä tuuli mennyt läpitte. Tuli siis testattua takki just niissä olosuhteissa mihin oon sitä ajatellutkin. Vesikin jäi pisaroiksi takin kankaalle. Ahkkanin fleecetakki piti tosin vaihtaa tuohon pörrötakkiin kun miehen mielestä se oli liian hieno kalareissulle. Onneksi tuo pörrötakki on tommonen vähän kuluneempi, niin sitä voi huoletta käyttää vähän sottaavammissa tapahtumissa.   

17.9.2017

Vaate-esittelyssä: Elloksen takit


          

!! Sis. kaupallisia linkkejä !!

Tämmöset takit. Olen jo tänään käyttänyt tuota punaista Softshell takkia kun oltiin kalassa ja hitsit se on hyvä! Sen alle mahtui paksu neulepusero ja pörrötakki. Ja tuntuipa jonkin verran pitävän tuultakin. Viininpunaisen parkatakin ja punaisen Inger villasekoitetakin kesken en osannut valita, joten päädyin ottamaan ne molemmat koska tiedän että jommankumman pois jättäminen olisi jäänyt kalloon kummittelemaan.

Jos jokin takeista alkoi kiinnostamaan, niin Elloksella on 18.9. asti menossa takkialennus, jossa saa -30% pois normaalista hinnasta. Nuo hinnat ovat automaattisesti kaikissa takeissa, jotka kuuluvat alennuksen piiriin ja ne löytyvät täältä.

Ahkkan fleecetakki oli kyllä aivan loistava. Lämmin ja pehmoinen. Olen sitä käyttänyt vasta kotosalla, mutta oon todella tykästynyt tuohon. Valitettavasti Ahkkan Fleecetakki ei kuulu tuohon takkialennuksen piiriin mutta tällä koodilla 365721 saat siitä -25% pois. Alempana on koodin tarjousehdot. Koodi on myös voimassa 18.9. asti. 


*Tarjousehdot (365721): Alennus koskee uutta tilausta Elloksen merkkituotevalikoimasta. Alennus koskee normaalihintaisia vaatteita, kenkiä, asusteita, kauneustuotteita, kodintekstiilejä, sisävalaisimia, tapetteja ja mattoja. Toimituskulut lisätään tilauksen loppusummaan. Alennus on voimassa 18.9.2017 asti, ja sen voi käyttää vain kerran. Alennusta ei voi yhdistää muihin alennuksiin ja tilaajaetuihin, ale- ja kampanjahintaisiin tuotteisiin, huonekaluihin, elektroniikkatuotteisiin ja -tarvikkeisiin, Elloksen omaan valikoimaan eikä tuotemerkkeihin Odd Molly, Odd Molly Home, Vagabond, UGG, Elodie Details, Spanx, Morris ja Marimekko. 

16.9.2017

Miten pukeudun kotona ollessani


Paita - HM+ / Housut - Ellos / Fleece - Ahkka

Multa on usein kysytty miten mä pukeudun kotona ja sainpa sitten ajatuksena näyttää teille tämän eilisen kotiasuni - sama asu on, fleecetakkia lukuunottamatta, ollut päälläni muuallakin kuin kotona. Itseäni on nyt eilisestä alkaen vaivannut pieni flunssanpoikanen, jolle yritän kokoajan näyttää saapasta. Piti siksi pitää sisällä lämmintä fleecetakkia, kun oli kokoajan kylmä olo. Tämä on näistä kotiasuistani yksi siisteimmistä - nuo kotiasut kun voivat olla mitä milloinkin. Löytyy siis huonompiakin kotiasuja, joita ei kukaan muu näe kuin minä, mieheni ja kissat. Olen muuten yllättynyt, miten mukavalta tuo Ahkkan fleecetakki tuntuu, tykkään!

Eilen huomasin myös sen, että mä alan tarvitsemaan lisävaloa kun asukuvia/videota otan. Ei riitä enää ulkoa tuleva valo, ellei ole aurinkoinen keli. Nappasin eilen siinä pahimmassa olotilassani takkien esittelyvideonkin vaikkei mun pitänyt sellaista tehdä, mutta kun meni suunnitelmat kipeytymisen takia mönkään, niin piti kehittää sisällä jotain tekemistä. Huomenna tulee sitten näiden takkien esittelyvideo. 

Kattokaa nyt miten suloinen Sulo osaa olla. Hänen oli pakko tulla mukaan kun otin videota ja vielä näitä kuvia. Mun oma assistentti. Pirpanastakin meinasi tulla, mutta paineli pois hetken ihmeteltyään. Tämä näkyy hyvin huomisessa videossa, miten nämä kaksi kiehnää ympärilläni. 

13.9.2017

Tämän hetken TOP5 musiikit

            

            

            

           

           


Mitä sinun TOP5 listalta löytyy ?
(Ilmianna se kommenttiboxiin)


11.9.2017

Onko unilla syvempi tarkoitus?


Mun piti tänään nousta aikaisin koska piti käydä fiksaamassa äidin tietokone tablettiongelma. Äiti ei päässyt koko viikonloppuna lukemaan Iltasanomien uutisia koska tuli vaan error, error, ERROR ilmoituksia. Itsekin siinä silmät ritstissä ihmettelin että mikä on kun ei toimi, vaikka kaiken piti olla kunnossa. Sitten se kuuluisa lamppu syttyi pään päälle ja kävin uudelleenkäynnistämässä wlan-reitittimen ja PAM! Tabletin netti lähti toimintaan. Ja mitä tein - painoin vain reitittimen kiinni, odotin 30 sekunttia ja pistin takaisin päälle. No, kun hommat oli tuolla kunnossa, lähin silmät edelleen ristissä raahautumaan Hennan luokse, koska mun piti hakea muistitikku. Tikku, jolla oli salaista videomateriaalia meidän vegaaniherkkujen syömisestä ja siinä on myös huomiset hommat. Meiltä tulee muuten lisääkin noita maisteluvideoita ja nyt on Hennan vuoro päättää mitä maistellaan. Mulla ois ainakin kolme videota jotka pitäisi editoida valmiiksi ja kauhistelen nyt jo sitä hommaa. Enkä ole vieläkään hommannut omalle koneelle editointiohjelmaa, joten se pitää tehdä silloin kun miehen kone on vapaana.   


Näkeekö lukijat unta ja muistatte unenne? Mä näen aika useinkin unia ja muistan tosi hyvin. Äskettäinkin näin unen mulle tulleesta vaatepaketista, jota en siis ollut tilannut ja lähdin unessa jäljittämään mahdollista omistajaa facebookin kautta. Sitten muistan ikuisesti tämän unen, jossa tapasin lapsuudenaikaisen ystäväni - olin kuullut muutama päivä ennen kyseistä unta ystäväni kuolemasta. Ystäväni tuli unessa halaamaan mua ja kertomaan että hänellä on nyt hyvä olla. Paikka jossa tapasimme oli valkoinen ja ystävällä oli valkoinen kaapu ja hän oli niin levollisen oloinen. Aloin unessa itkemään ja heräsin siihen kun ihan oikeasti itkin. Mulla nousee vielä tänäkin päivänä kyyneleet silmiin kun muistelen tuota unta. Se oli niin toden tuntuinen vaikka se oli unta, vai oliko? Oon välillä miettinyt sitä mahdollisuutta että oliko kyse jostain muusta kuin unesta. 


Mulla ois kova into taas kuvailemaan ja suunnittelenkin, että menisin tällä viikolla joku päivä Kirjuriin kuvailemaan, jos siis säät sallii. Äsken oli terassilla kaunis tumma perhonen ja kooltaan tosi iso. Yritin napata kuvaa, mutta kerkesi lähteä just pois kun sain kameran asetukset valmiiksi. Hitsit! Kävin sitten kuvaamassa kaikkea muuta - sieniä, kukkasia, etanan! Menen ens viikolla Hennan kanssa taas kuvailemaan ja sen takia pitää hieman miettiä minä päivinä menen salille. Pitää vain suunnitella ja toteuttaa. Muuten, tietääkö joku lukija mistä päin kannattaisi lähteä metsästämään auringonkukkaniittyjä? Toivottavasti kukkivat vielä, koska olisi aivan ihana päästä kuvaamaan niitä. Otan myös muita kuvausvinkkejä vastaan. Näin autottomana sen kuvauspaikan valinta on vaikeaa, kun siellä yhdessä paikassa pitää sitten kuvailla, eikä voi huristella jonnekin muualle, ellen sitten saa miestä tai kaveria seuraksi. 


Pusero - Dorothy Perkins Curve / Housut - Ellos / Tennarit - Kookenkä / Laukku - Furla


Koska tänään on kaunis ja lämmi päivä, päätin heittää päälleni tämän uutukaisen kukkaispuseron jonka ostin kiireenvilkkaan kun sähköpostiini plompsahti ilmoitus puseron alennushinnasta. Pusero on Dorothy Perkins Curve syysmallistosta ja jos teitä kiinnnostaa, niin pusero löytyy Zalandolta - täältä. Tää on siitä jännä, että alla on tummansininen aluspaita ja sen päällä tuo kukkaliehuke. Vähän ponchomaiset fiilikset tästä tulee enkä normaalisti ponchoista välitä, mutta tästä mä tykkään. Mulla on tästä koko 50 ja tää on just eikä melkein. Mulla oli mukana myös neuletakkikin, mutta pistin sen aika nopeasti pois koska kuuma! Piti myös tällä kertaa pistää leikiksi ja ottaa muutamia pyörähdyskuvia. Ihan teidän (ja itseni) iloksi. Noiden kuvien ottaminen on kyllä niin hauskaa, kun saa vaan pyöriä ja pyöriä. Päähän tuossa menee pyörälle, mutta ei väliä kun on hauskaa. Ja kaiken kruunaa pinkki Metropolis - tuo on varmaan lempparein noista pikkulaukuista.  

6.9.2017

😺 Toivottavasti meillä ei ole ninjakissoja 😺


Olin tuossa hetken aikaa ulkohommissa ja loput ajasta olin miehen seurana, ihmettelemässä sen touhuja. "Miksi sä laitat sen noin", "Mitä se tekee", "Miksi tää on parempi kuin tuo aiempi". Piialla on pieni kyselyikä menossa. Oon aina kiinnostunut noista teknisistä hommista ja auttanutkin parhaani mukaan. Lopulta siirryin hoivaamaan valmistujaislahjaksi saamaani kukkasta, joka edelleen elää! Jep, en ole saanut tapettua. Ulkona oli yllättävän lämmin olla on vaikka mittari näyttää lämmöksi 14° - mullakin vaan toppi päällä ja silti tuli kuuma. Nautittiin siinä auringon lämmössä maukkaat vaniljakaffeet. Ja ehtoommalla ripustetaan Ellokselta ostamani verhokapat ikkunoihin - saa olla melkonen ninjakissa jos niihin pääsee roikkumaan. Nyt ois muutamat pitkät verhot ihan turhina - ideoita niiden käytölle?   


Piipahdin tänään myös kaupungilla, vaikka aamusti tekikin mieli jäädä sänkyyn ja käydä kaupungilla joku muu päivä. Mut ei, piti nousta! Sänkyyn tosin jäi teinipoika nukkumaan, mutta sai piristysruiskeen kun ruokakuppeja aloin rapistelemaan. Vitsailin miehelleni että me tarvitaan kaksi metriä leveä sänky, kun taas yöllä tunsin kolme eri karvaläjää. Siihen kun vielä änkee Sevi ja tiedän että änkee kunhan talvi iskee. No, eihän siinä muu auta kuin litistää itsensä ihme asentoihin, että kissoilla on hyvä olla. Mut siis, olin kaupungilla kun piti hakea lyhennyksessä olleet Nanson siniset Ketohousut ja samalla hain kummipojalle synttärilahjan. Ihan sitä en löytänyt mitä etsein (moottoripyöräpoliisia) joten piti valita toiseksi paras (poliisiauto). Lopuksi kävin heittämässä Hennalle muistitikun johon hän saa laittaa omalla kamerallaan kuvatut pätkät ja mä pääsen editoimaan sitä videota. Olimme nimittäin maanantaina Kirjurissa kuvaamassa vegaaniherkkujen maisteluvideota. Sain siis Hennan toiseksi uhriksi (itseni lisäksi) testaamaan noita herkkuja. Loput veteli mies kotosalla, mut hassua oli että me kaikki kolme sanottiin parhaaksi herkuksi saman tuotteen. Kuulette sitten myöhemmin mikä tämä tuote oli.    


Käytiin eilen mun isän luona koska hän tarvitsi apua pihanlaitossa. Siinä menikin mukavat parisen tuntia kun nurmikon kimpussa riehuttiin. Onneksi tajusin ottaa asukuvat ennen aloitusta, koska muuten olisin ollut melkoinen Shrek - pienen vihreän ruohomössön valtaama. Oli kyllä kiva auttaa, mutta olen myös hieman huolestunut isän jaksamisesta. Tuolta mentiinkin kiiruulla kotiin kun piti salillekin ehtiä. Oli meillä salikamppeet autossa mukana, mutta sattuneesta syystä oli pakko kiepata ensin kodin kautta ennenkuin päästiin sinne salille. Tuo eilinen salireissu oli kyllä kiva ja nyt suunnittelenkin sitä seuraavaa päivää - perjantai-ilta voisi olla kiva, koska haluan nähdä mikä meno silloin on.    


Pusero - KappAhl / Housut - Ellos / Laukku - YSL

Valitsin eilen päälleni tämän KappAhlin alesta ostamani puseron, joka löytyy myös vaatekaapista myös oranssinpunaisena. Tää on just semmonen rento pusero, jonka voi uhrata vihreälle mössölle. Onneksi tuli puhtaaksi, kun just tänään pyykkäsin - myös salikamppeet ettei vaan unohu likaisena kassiin. Vinkkivitonen haiseville salitennareille - pistäkää vuorokaudeksi pakastimeen, niin lähtee hajut! Testattu ja toimii! Postauksen kuvat otettu saamallani Olympuksen 40-150mm f/4-5.6 telezoomilla ja kuvat otettu Olympuksen OI.Sharen avulla. Siitä syystä kännykkä siis näkyy tuossa yhdessä kuvassa. Psst. näitä samoja puseroita löytyy Porin Isokarhun KappAhlilta hintaan 9€/kpl ja värejä oli tämä vaaleansininen sekä punaoranssi. 


Tästä eteenpäin postaus sisältää kaupallisia linkkejä, jotka olen merkinnyt tähdellä *. 

Mulle tuli tänään parikin vaatepakettia; Zalandolta ja Ellokselta. Elloksen pakettia olinkin innolla odottanut, koska tilasin sieltä muutamat takit sovitukseen. Esimerkiksi tämä muidenkin suosiossa oleva Inger-takki* ja oli päällä todella ihana. Ainoana miinuksena totean omalta osaltani tuon hupun. Plussan annan siitä, ettei Inger-takki kutissut, kuten tämä harmaa villasekoitetakki*, joka muistuttaa erästä vanhaa talvitakkiani. Näiden kahden välillä en ole vielä tehnyt päätöstä, että kumman otan - otanko lopulta kumpaakaan. Päätin kuitenkin ostaa softshell-takin* koska yllätyin oikein positiivisesti siitä ettei se rapissutkaan sillä tavoin kuin oletin. Inhoan nimittäin jos takki rapisee, en tiedä miksi. Softshell-takki vaikuttaa oikein loistavalta syksyn kalaretkille, koska vaikuttaa siltä että kestäisi pientä sadettakin (ei rankkasadetta). Ja lisäksi ostin Ahkkan pinkin Marianne fleecen*. Onneksi kuuntelin neuvoja ottaa pari kokoa isompi koko kuin normaalisti. Ja nyt mä kuolaan tätä viininpunaista parkatakkia* vaikka multa jo löytyykin parkatakki, mutta ei tuossa värissä. Jotenkin mulla on tunne, että kaipaan värikkäämpiä takkeja. Elloksella on nyt sen oman valikoiman takeista -30% alennus joka näkyy automaattisesti sivuilla*. Jos siis kaipaat takkia, niin nyt se kannattaisi tilata. Takkialennus on voimassa 18.9.2017 asti. 

Lisäksi mulla on tarjolla alennuskoodi jolla saa -30% tilauksen kalleimmasta tuotteesta, myös merkkituotteista. Jos joku haluaa ostaa jotain muuta, mihin ei ole automaattista koodia saatavilla. Niin tällä koodilla saa pikkusen alennusta. Koodi: 365413 on voimassa 10.9.2017 asti. Katso ehdot tästä: *Tarjousehdot (365413): Alennus koskee uutta tilausta Elloksen valikoimasta. Alennus koskee normaalihintaisia vaatteita, kenkiä, asusteita, kodintekstiilejä, sisävalaisimia, tapetteja ja mattoja. Toimituskulut lisätään tilauksen loppusummaan. Alennus on voimassa 10.9.2017 asti, ja sen voi käyttää vain kerran. Alennusta ei voi yhdistää muihin alennuksiin ja tilaajaetuihin, ale- ja kampanjahintaisiin tuotteisiin, huonekaluihin, elektroniikkatuotteisiin ja -tarvikkeisiin eikä tuotemerkkeihin Odd Molly, Vagabond, UGG, Odd Molly Home, Spanx, Elodie Details, Morris ja Marimekko.

4.9.2017

Viimeisen kerran - helmat hulmuten


Olipa ihana nukkua pitkään ja herätä siihen, kun Siiri lämmitti mun varpaita ja Sulo kylkeä. Tämä on joka syksyinen tapaus kun kisut alkaa hipsimään sänkyyn. Mä epäilen tämän johtuvan siitä, että sisällä alkaa öisin olemaan suhtkoht viileää. Mua ei haittaa kisut sängyssä, vaikka silloin on aika ahdasta, koska kaksi aikuista ja neljä kissaa, joista kolme tykkää vetää ittensä täysin suoraksi. Mut tänään mä oon tänään ottanut kissoista esimerkkiä ja ottanut hyvin rennosti, koska oon mielestäni ansainnut sen. Ehtoolle mulla on kuvailuun liittyviä suunnitelmia, mutta katsotaan kuinka hyvin ne onnistuu. Riippuu suuresti siitä, tuleeko jostain suunnasta pilvet pilaamaan mun suunnitelmat. Käytiin nimittäin lauantaina hieman ajelemassa ja ennenkuin suunnattiin takaisin kotiin, käytiin Mäntyluodossa missä yritin kuvata kuutamoa, mutta pilvet pilasi sen. Päädyttiin sitten istuskelemaan siinä rannalla ja kuunneltiin meren pientä pauhetta. Nautittiin vaan siitä hetkestä, kun kukaan ei voinut meitä nähdä, koska oli pimeää. Oltiin pimennossa koko maailmalta, tai ei sitä tiedä vaikka joku yli lentänyt sateliitti ois zoomannut meihin. 


Tiiättekö mitä? Tällä viikolla se alkaa! Mä meen salille kaksi kertaa viikossa! Oon samaan aikaan innostunut ja vähän jännittynyt. Mä tiedän että jännitän ihan turhaan, mut oon tämmönen ollut aina että jänskään turhasta, mut sittenpähän se tuntuu kivalta kun huomaa pystyvänsä. Nyt kun oon salilla alkanut lisäämään painoja ja huomannut että herranen aika sentään, määhän pystyn nostamaan tämän verran. Ilo siis huomata, että jotain kehitystä on tullut. Esimerkiksi tässä instassa löytyvästä videosta, jossa teen vipuvarsipenkkipunnerrusta, niin tein juuri viime viikolla oman ennätykseni kun sain nostettua 5+5kg, kun miettii että joku kuukausi sitten aloitin ihan ilman painoja. Nyt pitäisi vähän niinku päättää että mitkä päivät ottaisi noiksi kahdeksi salipäiväksi. Ja vaatteitakin on sen verran, ettei mitään ongelmaa pitäisi tulla - sain nimittäin uudet verryttelyhousut. Näistä mulla on ollut pulaa, kun tykkään tommosista colitsihousuista. Treenipaitoja olen kyllä saanut hamstrattua riittävästi, vähän turhankin. 


Multa on usein kysytty missä salilla oikein treenaan ja miten lihava uskaltaa treenata salilla. No, mun kotisalini on siis Wellgo Training Center joka sijaitsee Vanhallakoivistolla osoitteessa Tuomolantie 2. Ainakin tämä lihava on siellä uskaltanut treenata eikä mulla ole mitään pahaa sanottavaa salista. Kaikki on todella ystävällisiä ja jos on tullut tenkkapoo, niin aina on saanut apua joko henkilökunnalta tai toiselta treenaajalta. Paljon on myös siellä korvien välissä sitä omaa ennakkoluuloa, että jos lihava menee salille, niin tälle naureskellaan. Voi olla että jossakin on saleja, missä tällaista tapahtuu mutta se on niiden naurajien häpeä se. Uskon silti tällaisen toiminnan olevan hyvin vähäistä eli jos on kiinnostusta mennä salille, niin mene salille. Näytä sille ennakkoluuloiselle päänupille, että todellisuus on ihan muuta. Ota vaikka kaveri mukaan jos ensimmäinen kerta jännittää, mutta mene käymään jos on pikkuisenkin kiinnostusta. Mä oon ilonen että Ringa sai mut ylipuhuttua salille, koska tälle tielle mä oon jäänyt kun huomasin tykkääväni noista treenikerroista. Vaikka salilla on laite joka ottaa musta luulot pois, niin siltikään mun innostus salia kohtaan ei ole vähentynyt, vaan mulle on tullut innostus että vielä joku kerta mä vetäsen kyseisellä laiteella niin, että oksat pois.


Mekko - Yours Clothing / Tennarit - KooKenkä / Laukku - Furla / Korvikset - Uhana Design

Säätiedotuksia katselleena totean tämän olevan mitä luultavammin viimeinen paljain säärin pidetty mekkoasu. Tästä eteenpäin; tervetuloa legginssit mukaan! Eilen oli yllättävän lämmin päivä, joten minähän lähes riemusta kiljuen vetäisin tämän skatermekon päälle ja suuntasin kaverin luokse. Hyvin siis tarkeni kun aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja lämpömittarit näytti sellaista 18,5 ° lämpöä. Harmillista vain, että eilen taisi olla viimeinen lämmin päivä ellei jostain takavasemmalta vielä iske intiaanisyksyn lämmöt. Tosiaan päätin laittaa tämän Yours Clothingista aikoja sitten ostamani mekon päälle, koska tämä ei ole kovinkaan montaa kertaa päälläni ollut. Niin sai nyt sitten kunnian olla "kesän viimeinen". Tennarien värin suhteen sai vähän miettiä että kumman laitan, mustat vai valkoiset. Noiden kanssa saa aina miettiä pienen hetken kumman haluaisi ottaa. Metropoliksen valintaan ei tarvitse koskaan kertoa syytä, koska pinkki. Oon tykännyt näistä Uhana Designin Pisarakorviksista todella paljon. Aluksi vähän jänskäilin että ovatko liian painavat, mutta onnekseni ovat olleet kivan kevyet.  Oli myös pakko ottaa ilo irti tästä viimeisestä mekosta ja hulluutella ihan kunnolla - siitä syystä pistin pyörien niin, että helmat hulmus. Kuvista näkee myös hyvin iloisen tuuleni, vaikka syksy tuleekin. Syksyssäkin on omat hyvät puolensa, mutta mä kerron niistä joskus toiste.

30.8.2017

Älä hylkää kissaa kesän jälkeen



Nyt alkaa olemaan taas se aika, kun osa kesäkissoista hylätään oman onnensa nojaan. Tämä asia on ollut omaa sydäntä lähellä jo kauan ja aina pistää suruttamaan, kun näistä epäonnisista saa lukea FB-ryhmissä. Myös muut kissat, jotka tulevat kaltoinkohdelluksi, ovat mielessäni. Jos ottaa lemmikkieläimen, tässä tapauksessa kissan, niin siitä tulee huolehtia eikä potia pimeään metsään kun ei enää kiinnostakaan. Tuolla maailmalla on paljon kissataloja, minne kissan voi viedä jos siitä ei itse kykene syystä tai toisesta huolehtimaan. Mieluummin siis sinne, kuin pimeään metsään jossa selviytymisen mahdollisuus on pieni. 

Mulla oli tuttu, joka otti itselleen kissan, koska se oli niin söpö ja ihana jne. Meni muutama kuukausi ja tuttuni kyllästyi tähän ihanan söpöön kissaan ja kävi kylmästi viemässä jonnekin metsään. Siis heitti suoraan sanottuna auton kyydistä metsään ja ajoi pois. Se oli ensimmäinen kerta kun suutuin kyseiselle tutulle ja totesin, että jos vielä kerrankin näen hänellä kissan, niin ilmoitan eläinsuojeluun.

Mä tuen omalta osaltani näitä kissataloja lahjoittamalla heille rahaa, ruokaa, lääkkeitä. Tiedustelen aina etukäteen, minkälainen tarve sen hetkisellä tuettavalla talolla on ja lahjoitn sen mukaan. Haluaisin lahjoittaa omaa aikaanikin, mutta koska olen ajokortiton on se hieman haastavampi tapaus. Ja jos meillä ei olisi jo näin paljon kissoja, joiden joukossa on hyvin reviiritietoinen Siiri, olisin tarjonnut kotiamme ensikodiksi. Ensikodissa koditon kissa odottaa pysyvää kotia ja on samalla ihmiskontaktissa.  


Mulle tämä sai isomman merkityksen tämän vuoden alussa, kun sain antaa Piipulle kunnon kodin. 

Kodin, jossa on leikkikavereita joiden kanssa painia ja leikkiä hippaa. 
Kodin, josta ei pistetä pihalle kun ilmat viilenee tai ei ole enää pentumaisen söpö. 
Kodin, jossa on aina leluja leikittäväksi ja kiipeilypuita kiivettäväksi. 
Kodin, josta löytyy ruokaa ja puhdas veski. 
Kodin, josta löytyy lämpöä ja turvaa. 

Mä itse epäilen Piipun olevan kesäkissa, koska löytyi viime vuoden ensimmäisten isompien pakkasten aikaan, kun oli etsinyt suojaa jonkun naisen takapihalta ja sitä kautta päätynyt EHY:n hoiviin, josta minä tämän tättärääneidin ilmoituksen ihan sattumalta huomasin. Ja tätä päätelmää tukee myös Piipun nuori ikä - hänhän on syntynyt joskus 2016. 


Näissä kuvissa Piipu on ollut toista kertaa valjaissa ulkona - Ja se oli todella jännittävää! Piipulla kesti kauan mennä kissojen ulkohäkkiinkin, vasta kun oli tarpeeksi lämmintä. Ja mä vähän luulen, että sille on jäänyt mieleen se kun joutui pakkasessa olemaan ulkona. Sen takia Piipu on varmaankin alkanut etsimään lämpimiä pesäpaikkoja - mieluisin paikka tuntuu olevan tällä hetkellä tuolla sängyssä, peiton alla (ei kokonaan).  

Mä oon ollut niin iloinen Piipusta ja vaikka hänkin osaa olla välillä ärsyttävä, niin ei ole kertaakaan tullut mieleen että kävisin tämän töttöröön heittämässä pimeään metsään. Se ei vain ole vaihtoehto. Mä olen päättänyt huolehtia tästä pienestä Pirpanasta, ettei hänen tarvitse enää ikinä tuntea pakkasta tassuanturoissaan tai nälän murinaa masun pohjassa. Piipun ottaessa mä tosissani tarkoitin, että hänestä huolehdin loppuun asti ja jos asiat menee niin huonosti, etten Piipusta pystyisi huolehtimaan, niin hankkisin hänelle toisen, paremman kodin. 

28.8.2017

Jäähyväiset kesäkaudelle, mutta tervetuloa lämpimälle syksylle


Mulla oli tänään kova kiire hommista kotiin, koska Game of Thronesin seiskakauden finaalijakso! Siinä katsomisessa menikin pari tuntia koska pätki niin penteleesti, mutta ihmekkös tuo kun luultavasti moni muukin yritti sitä katsoa. Jakso oli ihan katsottava, mutta siitä puuttui se OOOOH hetki. Edes loppukohtaus ei tehnyt sitä (huomaatteko miten varon spoilaamasta?) Nyt pitää odottaa hiton kauan sitä viimeistä kautta. Rehellisesti sanottuna, luulin että tämä kausi olisi ollut viimeinen. Nyt oon alkanut harkitsemaan että lainaisin tuon kirjasarjan ja lukisin sen tässä välissä ennenkuin kasikausi alkaa.  

Mä tykkään seurata tv-sarjoja, varsinkin kun samalla voi kirjoitella kirjeitä. Tosin GoT taitaa olla ainuita sarjoja joita seuraan sen verran tiiviisti ettei siinä samalla pysty kirjottelemaan. Tästä voisi ajatella etten juurikaan seuraa niitä mitä "katson" kun kirjoitan, mutta yllättävän hyvin niissä juonissa pysyy kyllä perässä, vaikka kirjottelisin.  



Tällä viikolla onkin hieman touhotettavaa. Menen kuvaamaan Hennan estevalmennusta ja tässä katselen jo tavaroita valmiiksi, mitä sinne otan mukaani. Pitää myös testata miten videointi onnistuu tuolla kameralla, koska se helpottaisi suuresti jos saisin otettua videot ja kuvat samalla. Ootan ihan innolla, että pääsen harjottelemaan nopeasti liikkuvan kuvan kuvaamista. Onneksi mulla on Henna the ammattilainen kertomassa vinkkejä, joten uskon selviytyväni tästä hommasta. Te muuten pääsette vähän myöhemmin mukaan tuohon päivään, koska suunnittelin tekeväni siitä my day videon, niin näette millaista sitten oli.  

Oon tässä siis touhunnut tämän päivän hommien + GoT:n jälkeen blogia, että teillä riittää niille päiville katsottavaa kun mä olen muualla menossa. Jokaiselle päivälle löytyy tekemisensä. Huomenna pitäisi kuvata se peel-off naamion testaus ja editoida valmiiksi. Myös se vegaanisten herkkujen maistelun ajankohta pitäisi miettiä valmiiksi, mutta ainakaan tällä viikolla se ei onnistu. Sitten pitäisi käydä Muksumassissa ostamassa kummipojalle synttärilahja - joku pikkuauto vaan, koska annan oikean lahjan rahana, että ystäväni saa sitten ostaa pojalle tämän tarvitsevia syys/talvivaatteita. Ja salille pitää ehtiä joku ilta käymään - mulle tuli muuten ne ostamani uudet salihousut, ettei enää tule viime kertaista ongelmaa.    



Palataanpa hetkeksi viime viikonloppuun, kun käytiin kaveripariskunnan kanssa katsomassa Napapiirin Sankarit 3 ja oli niin hauska leffa, etten muista milloin oon viimeksi nauranut leffassa noin paljon. Ja naurusta päätellen muutkin taisivat tykätä. Voin suositella! Me ollaan nähty aiemmatkin osat tästä leffasta. Napapiirin Sankarit 2 löytyy meiltä dvd:nä ja lupasinkin lainata sen kavereille, kun eivät olleet niitä aiempia osia nähneet. Niiden näkemättömyys ei kuitenkaan haittaa tämän uusimman katsomista, kun jokainen leffa on ollut niinku oma tarinansa. Mä yritin illemmalla kotona katsoa kakkosleffan uudelleen, mutta koneeni dvd-asema ei suostunut yhteistyöhön ja pitkän etsiskelyn jälkeen huomasin, ettei koko asemaa löydy edes laitehallinnasta. Joo, että eipä se kai toimikaan kun on aseman johdot irti.

Leffan jälkeen mentiin vähän ajelemaan, koska sateessa seisoskelukaan ei ollut mieleen ja kun Venetsialaisten ilotulitukseen oli vielä aikaa. Venetsialaiset ovat kesän ja mökkikauden lopetusjuhla ja me ollaan näissä juhlissa käyty jo monena kesänä. En silti tohdi uskoa, että kylmä syksy tekee tuloaan. Ei, mä nimittäin uskon lämpimään syksyyn. Pikkusen tuolla tuli noiduttua kun sade alkoi, koska olin ajatellut testailla telezoomobjektiiviani, että millaisia ilotulituskuvia tulisi. Onneksi kaverilla oli sateenvarjo, joka antoi siinä pientä suojaa. Meni silti aika nippanappa, kun piti asetella jalusta ja laitettua kameraan oikeat asetukset - ihan ekat paukut menikin vähän ohitse, mutta sain kuin sainkin muutamia ihan hyviä ilotulituskuvia. Oon näihin kuviin äärimmäisen tyytyväinen, vaikka noin läheltä kuvattuna olisi laajakulmalinssi ollut parempi. Kuvat on otettu asetuksilla ISO200, f/8 ja valoitin BULB-asetuksella eli päätin itse kauanko valoitin kuvia, näissä se vaihtelee 2-5 sekunnin välillä. Objektiivina oli Olympuksen 40-150mm f/4-5-6 telezoomilinssi, johon olen tyytyväinen.



Sunnuntaisin pitäisi olla lepopäivä, mutta tämä asia ei meillä ihan aina toteudu. Varsinkaan nyt viime sunnuntaina, koska me olimme ahkeria. Mies touhusi omia hommiaan ulkosalla ja itse touhusin omiani sisällä, eli siivosin, siivosin ja siivosin. Kun sain omat touhut tehtyä, päätin lähteä ulos testaamaan ostamaani uutta macrolinssiä. Sen käyttö ei olekaan ihan niin yksinkertaista, ainakaan minulle, joten harjottelua pitää tehdä. Opin kuitenkin aika nopeasti, että jalusta pitää olla mukana - harmi vain, että mun jalustani ei mene kovin alas. Pitää varmaankin hommata tuollainen gorillapod-jalusta, kun sillä tuntuu pääsevän vähän lähemmäs maata.

Kisut sai oman ruokapöydän, jonka mieheni heille teki. Sitä pitää vielä pikkuisen lyhentää jaloista. Miehestäni on tullut melkoinen timpuri ja jos olisin tästä taidosta tiennyt aikaisemmin, olisin toivonut hänen tekevän ne makuuhuoneen yöpöydät. Nyt se on myöhäistä, mutta pidän tiedon korvan takana jos eteen tulee vaikka ruokapöydän hankinta.  

23.8.2017

Värikkäänä syksyä kohden


Mulla on tänään ollut pieniä käynnistymisvaikeuksia. Aamusti en olisi halunnut nousta töihin, mutta pakkohan se oli. Hieman sitä nukkumista haittaisi Sulo ja Siiri, jotka nukkuivat kanssamme sängyssä. Nukkuvat itseasiassa joka yö ja Sulolla on paha tapa alkaa nuolemaan mun varpaita. Kotiin päästessäni en meinannut saada itseäni kirjottamaan tätä postausta, vaan kaikki muut jutut oli yllättäen kiinnostavampia. Luomisen tuskaa kaiketi. Lisäksi luulen että mun kroppa tajuaa syksyn tulevan, koska on ollut ihan järjetön kylmäkin, että piti tehdä teetä lämmikkeeksi. Mutta sitten yhtäkkiä tulikin kiire, kun mieheni ilmoitti lähtevänsä kaverin kanssa kalaan eikä heillä ollut mitään eväitä, joten mun piti loihtia pikaisesti nälkäisille kalamiehille evästä matkaan. Ja samalla tunnen olevani taas täynnä tarmoa, vaikka tiedänkin etten tänään pääse kovinkaan ajoissa nukkumaan. No, pitää varautua huomiselle aamulle kahvitäräyksen kanssa.   


En oo ihan varma kerroinko tästä jo, mutta meidän piti ottaa verhot pois, koska eräs raitapaita päätti että niissä on kiva roikkua ja leikkiä piilosta, ja roikkua. Just kun olin itse vähän ajatellut että saisin vihdoinkin laittaa ne normaalisti. Jouduimme aikoinaan laittamaan verhot ylös Sulon takia, koska hän teki aivan samaa kuin Piipu nyt. Pitää varmaan alkaa miettimään kappaverhon hommaamista, jos jotain verhoa haluan noihin ikkunoihin laittaa. Jos muuten kiinnostaa, laitoin instaan kuvan Sulosta, jonka nappasin tuolla uudella telezoomillani. Sulo makoilee tuossa kuvassa häkissä ja oon ottanut kuvan 4 metrin päästä, sisältä. Tommosia lötkötasoja mies teki häkkiin ja kisut tykkää. Sulo myös osaa avata vetolaatikon, jossa on kissojen leluja ja tekipä Piipukin sinne kerran pesän.   


Eilen mulla oli aivan loistava päivä kahden ystävän kanssa, mutta en kerro siitä tämän enempiä vaan saatte tulla eiliseen päivääni mukaan vähän myöhemmin koska innostuin tekemään taas My day videon. Videoista puheenollen, tänä perjantaina tulee Tampereen reissun ostosten esittely - mitä siis ostin itselleni ja miehelleni. Nyt yritän katsoa olisiko elokuvissa menossa mitään kiinnostavaa elokuvaa - nyt tai kuukauden sisällä. Meillä on muutama lippu jotka menee vanhaksi ensi kuussa emmekä tietenkään halua jättää niitä käyttämättä. Mietin tässä sellaistakin vaihtoehtoa, että kutsuisimme jonkun kaveripariskunnan kanssamme katsomaan leffaa. Olisiko lukijoilla jokin elokuva jota suositella? 


Valitsin tänään päälleni saman, kuin mitä mulla oli eilenkin, koska kokonaisuus on kivan värikäs ja tunnen oloni kotoisaksi, vaikka kyseessä onkin housuasu. Pakko se on silti hyväksyä, että taas joutuu vaihtamaan mekot tämmöisiin. Aion kyllä hieman kapinoida ja laittaa mekkoja legginssien ja neuleboleron kanssa, varsinkin pinkki skatermekko voisi näyttää oikein kivalta noiden kanssa stailattuna. Mutta tämän asun paita on mukava alelöytä Kappahlilta ja olen tähän tykästynyt todenteolla ja sopii hyvin Nanson pöksyjen kanssa, jotka muuten ovat muuttuneet liian pitkiksi. En ymmärrä miten se on mahdollista, koska housut on aikoinaan lyhennetty. Pitää siis jossain vaiheessa viedä uudelleen lyhennettäviksi. 



Värikkäästi syksyä vastaanottamaan

Paita - KappAhl

Housut - Nanso

Neuletakki - Samoon

Laukku - Mulberry

Tennarit - KooKenkä

21.8.2017

Värikkään auringonlaskun aikaan


Sain itselleni uuden linssin, Olympuksen 40-150mm f/4-5.6 telezoomobjektiivin ja olihan sitä pakko päästä viikonloppuna testailemaan, joten suuntasimme auringonlaskun aikaan Reposaarelle. Parasta oli se, että tuona iltana kun päätettiin käydä, oli pientä allokkoa joten sain tosi kivoja aaltokuvia. Bongasin takarannalla myös pari surffaria, jotka olivat aika pelottomia, koska tuossa kohdilla taitaa olla paljon kivikkoa. Postaukset kuvat on siis tuolta Reposaaren takarannan vierestä napattu tällä uudella linssillä. Myös kissoista otin paljon kuvia, mutta en ole niitä ehtinyt vielä laittamaan instaan. Ja koska nälkä kasvaa syödessä, niin harkitsen tällä hetkellä uuden linssin ostamista, mutta mitäpä sitä ei tekisi harrastuksen eteen mistä tykkää. Mulle valokuvaus ja kirjeenvaihto ovat tärkeimpiä. Löydettiin muuten ullakolta (ei meidän) videokameralaukku, jonka totesin hyväkuntoiseksi ja sopivaksi mun kameroille sekä linsseille. Enää ei ole pakko raahata Mullya kameralaukuksi, ellen sitten ihan pakosti halua niin. Mully kyllä sopii vaativampiinkin olosuhteisiin pehmeän nahan takia, se ei nimittäin ota itteensä jos joku oksa vähän raapaisee.


Tänään on otettu ilo irti tästä lämpimästä päivästä. Alamme menemään sinne syksyyn päin - nyt jo sitä säpsähtää kun klo 22 aikoihin on pimeätä. Pian sitä saa toivottaa taas tervetulleeksi lisävalot, jos asukuvia haluaa ottaa, EI-IIIIIH! Uimisetkin taitaa olla tältä erää ohi luonnonvesissä, ellen tee kauheata syöksyä veteen ja sieltä pois. No onneksi on uimahallit minne voi mennä uiskentelemaan jos tulee kauheat tuskat keskellä talvea. Valitsin tänään päälleni tämän ihanan maksimekon, joka on kulkenut mun kanssa pitkän matkan ja on edelleen hyvässä kunnossa. Jos muuten päivän asun näkeminen kiinnostaan, sen voipi kurkistaa tästä. Alkaa olemaan viimeisiä hetkiä pitää mekkoja sellaisenaan, mutta onneksi on legginssit ja neulepuseot, joiden avulla mekkojen käyttöä voi venyttää pitkälle syksyyn. Muuten, muistaako lukijat pörrötakkia? Se ei enää ole mun, koska kissat valtasi sen ja nyt mun pitäisi hommata tilalle joku toinen - nyt saisi suositella jotain kivaa collegetakkia/fleecetakkia. Sen täytyy olla mun tuoksu, minkä takia moni mun vaatteistani on kissojen suosiossa. 


Kävin töiden jälkeen hakemassa todennäköisesti viimeisimmät (tuoreet) vadelmat tältä kesältä, ovat tuoneet kivan säväyksen smoothieen ja puuroihin. Onnistuuhan se pakastevadelmallakin, mutta maku ei ole yhtä herkullista. Pitää varmaan viikonloppuna käydä hakemassa pari ämpärillistä mustikoita, jos nyt vielä jostain sattuu saamaan. Piti tänään mennä salillekin, mutta huomasin eilen illalla että mun salikamppeet on pesussa, joten piti siirtää treenihetki toiselle päivälle. Todella ärsyttävää kun olin juuri muutama päivä takaperin pessyt pyykkiä ja nyt piti oikein keksimällä keksiä mitä muuta voisin pestä, koska parit housut ja puserot olivat liian vähäinen määrä. Mut nyt mä saan vetää vaihteen vapaalle eli kirjoitella kirjettä, katsella jotain leffaa Netflixistä - suositelkaa mulle jotakin, tuntuu etten löydä sieltä enää mitään kivaa mitä en olisi jo joskus katsonut. Ja päivän päätteeksi valitsen huomiselle päivälle vaatteet - musta tuntuu että menen housuasussa. Ps. Mistä lyödään vetoa, että aamusti valitsenkin mekon? *nauraa* Tämä voisi hyvinkin olla mahdollista, mutta koska huomiseksi on luvattu sadetta ja vilposempaa keliä, niin housuasu on the best.

16.8.2017

Mekko, josta luopuminen on vaikeaa


Kävin tänään töiden jälkeen postilla, kun eilen oikein säpsähdin kun tajusin etten ole kahteen viikkoon käynyt tsekkaamassa noita poste restanten postejani. Sinne oli tullut kiva kasa kaikkea kivaa. Mulla on tänään ollut kunnon postipäivä, koska noiden lisäksi postipate toi kolmet Wishin paketit, joista paljastui kyniä, jotka olin tilannut testatakseni millaisia ovat ja nämä vaikuttavat oikein hyviltä. Kiinnostaako lukijoita testipostaus näistä kynistä ja linkit mistä ne Wishiltä löytää? Tämä kynäinnostus lähti siitä kun Tokmanni on lopetti mun lempikynien myymisen ja jotain täytyy saada tilalle, mikä on vähän vaikea homma, koska kaipaan kynältä tiettyjä ominaisuuksia. Nyt odottelen itselleni saapuvaksi uutta objektiivia, josta olen aivan innoissani. Viikonloppuna sitä testaamaan! Lisäksi pitää suunnitella uutta kuvausreissua, kun edellinen meni liian nopeasti - ehkäpä menemme uudelleen Reposaareen ja "Merimunkkiin", mutta pitää sillä kerralla ottaa pienempi annos.
   
Ja tiedättekös mitä? Mun selkäkipu on mennyt ohitse ja nyt kovasti suunnittelen että lähtisin salille. Mullahan ei ole tällä hetkellä mitään tiettyä päivää milloin käyn salilla, vaan menen kun menen. Sitten kun salikäynnit nousee (eli aika pian) niin pitää suunnittella. Nyt on ollut kamalasti tätä pientä epäonnea, että oikein jännittää, että mikäköhän paikka seuraavaksi menee. Ei kahta ilman kolmatta ja se viimeinen on vielä tulematta. Kun mietitään, että ensin meni reisi, sitten meni kylki/selkä, niin seuraavaksi menee sitten pää. No, toivotaan ettei mun ennustukset käy toteen.   


Luin Iltalehden sivuilta eutanasiasta ja se pisti miettimään. Mä haluaisin päättää omasta kuolemastani, jos olisin vakavasti sairas ja mahdollisuus parantumiseen olisi mahdoton. Kun luin jutusta, että pariskunta nukkui pois käsikädessä ja rakkaimpien läsnäollessa, niin tippa tuli linssiin. Mun mielestä tuo on kaunis tapa nukkua pois. Jos asiaa tarkistelee uskonnollisesta näkökannasta, niin raamatussahan on käsky "Älä tapa" ja jostain luin, että kuolemisen pitäisi olla Jumalan päätettävissä. Jokainen kuolee kun Jumala niin päättää - ainoa vain etten itse ihan usko tuohon, vaan enemmänkin että meidän genetiikassa on jo sisäänrakennettuna milloin on kenenkin kuolinhetki. Jos on parantumattomasti sairas ja loppuaika olisi kauheaa kärsimystä, niin eikö armokuolema olisi... armollisinta? Mitä taas tulee tuohon raamatun käskyyn, niin itse tulkitsisi sen enemmänkin sellaisena, etten menisi ketään tervettä vierustoveriani tappamaan. Mielestäni armokuolema ei ole varsinaista tappamista. Mitä mieltä te lukijat olette eutanasiasta? 


Mekko - Yours Clothing / Ballerinat - EeWas Shoes / Laukku - Furla

Olin eilen käymässä ystävän luona ja halusin pukeutua tähän maksimekkoon. Vaatekaapissa seistessä tuli sellainen olo, että TÄMÄ. Tiedättekö sen tunteen kun mietitte mitä pukeisitte päällenne ja sitten se vaan iskee silmiin? Mun on pitänyt myydä tämä mekko jo hetken aikaa kaverille, mutta oon aina peruuttanut kaupat, koska iskee epävarmuus. Mekossa on jotakin, jonka takia en siitä halua (vielä) luopua. En normaalisti edes välitä violetista väristä, mutta tässä se ei haittaa. Taisin myydä kaikki violetit mekkoni 2015 pois, jos muistan oikein. Ja tätä ei siis lasketa, koska violetti-turkoori. *nauraa* Ystäväni sanoi, etten ole tänä kesänä ostanut niin paljon mekkoja kuin aikaisempina ja totesinkin hänen olevan oikeassa. Olen toki ostanut ja saanut, mutta määrät ovat hillitympiä kuin vuosia sitten. Tämä on aina hyvä asia. Kenties oma vaatevarastoni alkaa olemaan mieluinen, ettei kokoajan tarvitse ostaa. 

Mulla oli eilen myös toinen asu, joka päällä kun kävin pikaiseen töissä (toki siis töissä työasu päällä). Ja pitkästä aikaa oli myös YSL:n laukkukin kannossa, kun piti likaiset työvaatteet tuoda kotiin pesuun. Mekko on ostettu Zalandolta, löytyy sieltä varmaan vieläkin ja tämä olen saanut jonkun tosi törkeän kommentin ansiosta - mieheni ei suostunut kertomaan kyseisen kommentin sisältöä. Mut kiitoksia vaan törkykommentin lähettäjälle kivasta mekosta. ^_^  Pikkusen pitää totutella käyttämistä, kun on tuollainen off-shoulder tyylinen. Pitäisi kyllä löytää hyvät olkaimettomat rintaliivit, vaikka hyvin se noiden normaalienkin kanssa meni - olkaimet vaan ihan löysiksi käsivarrelle ja ympärys mahdollisimman kireälle.    

14.8.2017

Metsänneitona metsässä


* Laittaa musiikit soimaan ja aloittaa kirjoittamisen *

Mulla soi aina musiikki kun kirjoitan blogitekstiä, aina. Tälläkin hetkellä soi Robin Schultzin OK. Tuosta on tullut tämän hetkinen lemppari, koska kaikki tulee olemaan OK. Tämä soi aika usein salilla ja oon sen tahdilla tampannut menemään crosstrainerin kanssa. Nyt ei voi aatellakaan mitään salitreenejä, koska venäytin kylki/selkälihakseni riehuttuani viikonloppuna kummilasten kanssa. Oon täällä kotona nautiskellut olostani, pienessä kipulääkehöyryssä. Ei ole vanhaksi tulemista, mutta oli se sen arvoista, se riehuminen. Koko sunnuntai meni melkei nukkuessa, koska kolmiolääke. Viitisen tuntia taisin olla siitä vuorokaudesta kaikenkaikkiaan hereillä. Nyt oon vaan löhöillyt terassilla ja lueskellut hömppäpokkareita, sekä naureskellut Piipun hyviä kärpäsen metsästystaitoja. Tuossa on kisu, joka nappaa kärpäsen kuin kärpäsen ja vetäsee huiviin. *nauraa* Oon tässä myös katsellut Norjan reissussa ottamia videopätkiä ja miettinyt, että jos tekisin niistä uuden ja täyspitkän videon. Ajatus on kytenyt mielessäni nyt kun olen tehnyt enemmän videoita ja on toisenlaisia visioita sen suhteen. Jos nyt lähtisin Norjaan, tekisin erilaisempia videoita.   


Ylen kuvauksetkin saatii viime torstaina purkkiin ja nyt odotellaan, milloin se tupsahtaa televisiosta. Mulla oli iso kassi täynnä mekkoja, jotka asettelin kakkoskotona nätisti sohvan päälle, että oli helppo vaihtaa päälle. Kuvattiin viimeisenä päivänä noita mun asuja, vaan eipä tuossa ole kaikkia mekkojani, jätin suosiolla tummemmat mekot kotiin. Ja kävipä niin hauskasti, että yhden mekoista myin Ylen toimittajalle, kun hän niin siihen ihastui. Ilmoitan sen päivän täällä sitten, kun sen saa kertoa. Olemme menossa Hennan kanssa Tampereelle, kun ohjelma julkistetaan. Jos muuten tykkäätte kurkata jo nyt pientä Behind the Scenes pätkää meidän kuvauksista, niin Hennan blogista voitte käydä kurkkaamassa. Oli kyllä melkoinen Once in a lifetime kokemusta. Harmittaa vaan, etten ole löytänyt sitä paperilappua, johon olen kirjoittanut mitä kaikkea haluaisin kokea. Siinä lapussa kun oli ainakin mannekiinina olo, lehtihaastattelu ja televisiossa esiintyminen, mutta oli muitakin. Nuo kolmehan multa on nyt sitten purkissa ja ois ollut kiva päästä vetämään tuon televisio esiintymisen viereen vihreä check väkänen. Nyt kun näin miten kuvaa otettiin, niin katselen esim. musavideoita eri silmin, koska tiedän suurinpiirtein miten ne on kuvattu. Ettei siinä tosiaankaan mennä yhden kameran varassa, vaan niitä voi olla monen monta. 


Käytiin viime perjantaina porukalla uimassa ja taas tuli se ongelma, ettei mua meinannut saada vedestä pois, mutta kaikesta siitä vesiriehunnasta huolimatta mulla oli järki päässä ja käytöstapoja, niin nousin sieltä pois heti, kun muut olivat pukeneet vaatteet päälle. Mä tykkään vedestä, sen äärellä mulla on aina ollut rauhallinen olo ja kaikki murheet lähtee aina pois. Jos mulla olisi ajokortti, myöskin se auto ja rahaa niin paljon, niin ostaisin meren tai järven rannalta ympärivuoden asuttavan talon enkä varmaan muualla sen jälkeen asuisi. Mut eniveis, tosta me sitten lähdettiin koko konkkaronkka etsimään grillipaikkaa, koska oltiin otettu myös makkaraa mukaan. Se olikin hauska reissu se, kun metsästettiin paikkaa ja löydettiinkin sellainen, mutta meni vähän myöhäiseksi. Oltiin kotona joskus 23.30 ja kaikkea piti vielä tehdä ennenkuin pääs nukkumaan ja mulla herätys seuraavana aamuna klo 6:30, koska mie lähdin Tampereelle. Mut oli sen verran kivaa, että kyllä nyt muutaman kerran voi mennä vähilläkin unilla + Tampereella sain vaniljalatella simmut auki.  


Mulle tupsahti postissa tämmönen "Purifying peel-off mask" ja ajattelin, että tämän testistä pitää ottaa videota teillekin. Kyselinkin instassa, että kiinnostaako teitä testivideo tästä. Moni on myös varoitellut tämän olevan niin jytyä tavaraa, että ihokin tuntuu lähtevät irti. Niin tottakai mä haluan testata, että lähteekö se ihokin mukana, vaiko ainoastaan ne epäpuhtaudet. Pienellä varauksella mennään, koska Wishistä tilattu. Eli teen varmaan ensin pienelle alueelle testin, ennenkuin vetäsen koko naamaan. Oisko ideaa, mitä seuraavaksi testattaisi?    


Pusero - KappAhl
Pitsishortsit - Ellos
Sandaalit - KenkäPori
Laukku - Mulberry

Autoreissut on parhaimpia, koska samalla voi pysähtyä metsänlaitaan nappaamaan asukuvat. Tuo pusero on ollut parhain alelöytö Kappahlista ja tykästyin niin paljon tuohon malliin, että kävin ostamassa puseron myös vaaleansinisessä värissä. Noita löytyy edelleen Porin Isokarhun KappAhlista kaikissa väreissä (oranssipunainen, vaaleansininen, tummansininen) ja hintaan 15€. Kivan kevyt asu, kun mittari näytti ulkolämmöksi +23℃. Oon myös ilonen noista pitsishortseista, koska nää on just hyvät - ei kiverry ylös kun liikkuu. Mulla on semmonen lötkömmätkin ja niiden vika on se, että nousevat haaruksista ylös. Oonkin jättänyt ne ihan kotishortseiksi. Ainoat hyvät onkin tämmöset tiukat, mutta ei kuitenkaan liian tiukat shortsit. Täytyy toivoa, että tuota lämpöä riittää vielä jonkin aikaa. Lämmin syksy kuulostaisi kyllä kivalta. Mulbrryn iso lötkökassi on kyllä kiva, mutta ei toimi ihan kaikkien puseroiden kanssa, koska hankaa joihinkin kivan nukkakohdan. 

9.8.2017

Rakkain harrastukseni - Kirjeenvaihto


Multa on pyydetty tätä postausta useasti ja nyt otin itseäni niskasta kiinni että kertoisin vähän tarkemmin tästä rakkaimmasta harrastuksestani eli kirjeenvaihdosta. No mä siis kirjoitan kirjeitä, oikein vanhanaikaisesti eli kynän ja paperin kanssa. Tätä mä tykkään tehdä - rakastan kynän tekemää ääntä paperille, raaps raaps. Tykkään ajatustenvaihdosta jota kirjoittaminen mulle on. Tykkään myös tällä tavoin tutustua uusiin persooniin. Mä oon ehkä vaativakin kirjottaja koska mulle on erityisen tärkeää että kemiat kohtaa sen kanssakirjottelijan kanssa, en voisi koskaan kirjoitella vain muutamaa riviä missä kiitän kirjeestä, vastaan kysymyksiin ja esitän omat kysymykset. Mun kirjeet perustuu aina siihen että tykkään vastata toisen kirjeeseen, miettiä hänen kanssaan asioita ja jos kysyttävää tulee mieleen niin kysyn.

Olen sen verran ahkera kirjottamaan että kirjeiden pituus vaihteleekin 5-15 sivun välillä, paperin molemmat puolet laskettuina. Yhden kirjeen kirjoittamiseen voi mennä muutama tunti, taikka muutama päiväkin. Se riippuu ihan miten ehdin. Joskus työttömänä ollessani saatoin kirjoittaa kolmekin kirjettä päivän aikana, mutta nykyään kun aika on vähän kortilla niin kirjoittelussa kestää mutta kirjeenvaihto on sellainen mistä en ikipäivänä voisi luopua.



Mä tykkään koristella kirjepaperien nurjaa eli valkoista puolta tarroin - joskus harmittaa kun tarrat ovat vähän lapsellisia mutta toisaalta ne piristävät. Parhaimmat tarrat tuli ostettua aikoinaan Tiimarista. Se harmittikin suuresti kun Tiimari lopetti mutta onneksi olen löytänyt muutamat nettikaupat joista näitä mieluisia tarroja löytyy. Kuvan tarrat olen löytänyt Puuilosta, 1€/kpl. Mulla on isot tarravarastot koska niitä on pitänyt hamsteroida sen verran etteivät heti lopu ja sitten kun ei aina tiennyt että mistä ne seuraavat tarrat löytää. Onneksi sitä ongelmaa ei nykyisin ole. Kuvassa ei siis näy kaikki tarrani, tämä ovat tämänhetkiset käytössä olevat tarrat joilla kirjeitä ja kirjekuoria piristelen.


Mulla oli joskus kyniä päälle 200kpl, niitä olen tässä muutaman vuoden aikana käyttänyt loppuun ja nyt mulla on enää n. 50kpl kyniä jäljellä. Joitakin olen ostanut toki lisää mutta suurinosa on noita vuosia sitten ostettuja. Jotkut säilyneet, jotkut kuivuneet. Säilytän noita kyniäni Pentikin meikkipussissa koska se on paljon kivempi ottaa kynät tuolta kuin laatikon pohjalta. Eivätkä kynät mene hukkaan kun niitä pitää yhdessä ja samassa paikassa. Mun lempparikynät on nuo Pentelin EnerGel 0,7mm kynät (sininen,oranssi ja musta tuossa kuvassa vasemmalla) - niillä tulee aivan loistavaa jälkeä eivätkä ole kovin kalliit, olisivatkohan 2,50€/kpl. Yksi kynä kertaa tosi ahkerassa käytössä n. kuukauden ajan.


Tässä mun tämänhetkiset kirjekuoret joista osaa en ole vielä piristänyt tarroilla - laitan tarrat yleensä vasta kun kirje on valmis ja kuori siinä sitten valmis laitettavaksi kuntoon. Mä laitan postimerkit heti kuoriin eikä mun tarvitse pelätä väärinkirjoitusta koska kirjoitan osoitteet erilliselle osoitetarralle, jos siis tulee kirjoitettua väärin niin kirjoitan vain uudelle osoitetarralle ja heitän pilalle menneen roskiin. Joskus kirjoitan osoitteen suoraan kuoren päälle, ainakin ne osoitteet joiden kanssa tiedän ettei tule kirjoitettua väärin. Kuviolliset kuoret on parhaimpia, harmillista vain etten ole tuollaisia nähnyt myytävän Suomessa - nämäkin olen ostanut kirjekaverilta Saksasta. Ovat kierrätettyä paperia, eli pisteet vielä siitäkin.


Jos joku haluaa etsiä itselleen kirjekaveria, suosittelen näitä sivustoja:



Mulle kirjepaperit ovat äärimmäisen tärkeitä. Haluan kirjoittaa kirjeeni kauniille kirjepaperille mutta silti se kirjeen sisältö on ulkonäköä tärkeämpää. Toisinaan itsekin kirjoitan valkoiselle ruutupaperille mutta yleensä koristelen sitä tarroin ja ties minkävärisin koukeroin. Tässä muutamat kirjepapereistani, mulla on kaapissa pyhitetty yksi hylly vain kirjepaperille ja tarroille.

Jos etsit kirjepapereita, voin suositella näitä sivustoja joista itsekin ostelen:

Postcard Garden (Suomalainen firma, nettikauppa)
Kirjepaperit (Saksassa toimiva, suomalaisen pitämä nettikauppa)